Rakenneultra

Jännittävääkin jännittävämpi rakenneultra tehtiin meille viikoilla 20+4. Jotenkin tähän menessä olin jo tottunut raskauteen ja liikkeitäkin tuntui, joten suurimmat pelot olivat haihtuneet ainakin sen suhteen, onko vauva hengissä. Toki edelleen olin varautunut ja erilaiset rakennepoikkeavuudet risteilivät mielessä. Myös sukupuoliasia toki mietitytti, vaikkakin jotenkin varma olo tytön suhteen olikin.

Itse ultra toteutettiin vatsan päältä naistenklinikalla. Vauva oli todella rauhallinen ja kaikki saatiin kerralla tutkittua ja näkyvyys oli hyvä. Ultraaja kertoi koko ajan, mitä ruudulla näkyi ja mitä sieltä katsottiin. Oli kiehtovaa nähdä niin tarkasti esimerkiksi sydämen lokerot ja suuret suonet ja tuli itsellekin luottavainen olo. Kaikki siis oli niinkuin pitääkin, eikä kontrolliultrakäyntejä tullut minkään asian suhteen. Painoarvioksi tuli 390g.

Lopuksi kätilö kysyi, halutaanko tietää sukupuoli. Ultrassa näkyi selvästi poikavauva. Pakko myöntää, että päällimmäisenä tunteena oli pettymys. Olin itselleni todella vihainen näistä tunteista. Siis minä, jolla raskautuminen oli kestänyt vuosikausia ja keskenmenokin takana ja nyt olisi terve vauva tulossa olin pettynyt lapsen sukupuoleen. Tätä tunnemylläkkää kesti ehkä viikon verran, jonka jälkeen tunteet tasaantuivat ja poikavauva alkoi tuntua pikkuhiljaa luontevalta asialta.